Suomen digitaalinen kompassi
Digikompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa.
Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta.
Digitalisaation ja datatalouden murros muuttaa maailmaa ja Suomea. Muutos näkyy uudenlaisina palveluina, toimintamalleina, teknologioina ja osaamisvaatimuksina yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Digivihreä siirtymä edellyttää kokonaisvaltaista muutosta, johon liittyy Suomen kannalta myös suuria mahdollisuuksia.
Suomella on digimurroksessa menestymiseen hyvät lähtökohdat, jotka perustuvat vahvaan teknologiseen osaamiseen monilla digitalisaation ja datatalouden ydinalueilla. Laadukkaat, nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot ja niiden kautta saumattomasti liikkuva digitaalinen tieto eli data muodostavat perustan käsillä olevan teknologisen murroksen palveluille ja innovaatioille.
Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja sitä koskevaan ohjelmaehdotukseen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille. Suomi haluaa olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa.
Suomen digikompassi toteuttaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita, mutta siihen on koottu myös kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja. Kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.
Digikompassin toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ja niihin tarvittavat investoinnit määritellään hallituskausittain ja niitä päivitetään vuosittain kohti vuotta 2030. Kansallisesta rahoituksesta päätetään osana talousarvioprosesseja ja lisäksi kartoitetaan mahdollisuudet EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Toimenpiteiden seurannasta ja sidosryhmien välisen yhteistyön koordinoinnista vastaa digitoimisto.
Eduskunta hyväksyi Digikompassin tavoitteet täysistunnossa 21.2.2023.
Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025
Huippunopeat viestintäverkot ovat modernin yhteiskunnan perusta ja digitalisaation edellytys. Laadukas digitaalinen infrastruktuuri mahdollistaa asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kaikkialla Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa digitallisen infrastruktuurin strategiassa määritellään tavoitteet Suomen digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle vuodeksi 2025 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ne koskevat langattomien yhteyksien edistämisen lisäksi myös kiinteiden yhteyksien rakentamista, minkä lisäksi strategiassa on huomioitu myös muita tietoliikenneinfrastruktuuria täydentäviä tekniikoita.
Strategialla vastataan globaaleihin kehityssuuntiin kuten tekoälyn, datatalouden, automaation ja robotisaation, esineiden internetin sekä virtuaalitodellisuuden kasvavaan rooliin tulevaisuuden sovelluksissa ja palveluissa. Myös autonomisen liikenteen kehitys maalla, merellä ja ilmassa asettaa suuria vaatimuksia digitaaliselle tiedolle ja tietoliikenneyhteyksille.
Suomi tavoittelee viestintäyhteyksien kehittymistä vähintään Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä. Yhteyden nopeus on voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.
Valokuituverkkojen kustannustehokasta rakentamista helpotetaan telekaapeleiden sijoitteluun liittyvää sääntelyä ja sujuvoittamalla. Kaapeleiden sijoittamiseen liittyvää lupamenettelyä kehitetään maantielain valmistelun yhteydessä.
LVM puheenvuoro haasteista ja mahdollisuuksista vuosille 2023–2027
Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan puheenvuoro avaa toimialan nykytilaa ja syventää ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen näkemyksiä tulevaisuuden näkymistä, keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista vuosille 2023–2027. Toimialan näkymiä tarkastellaan neljän teeman avulla: digitalisaatio ja datatalous, tulevaisuuden kestävä liikenne-järjestelmä, liikenteen palvelut sekä Suomen saavutettavuus. Puheenvuorossa nostetaan esiin keskeisimmät, merkittävää muutosta tai vahvaa jatkuvuutta vaativat toimet.
Mahdollisuudet Suomelle: Kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen
Mahdollisuudet Suomelle on ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys avainkysymyksistä kahdelle seuraavalle hallituskaudelle. Asiakirjassa on tunnistettu keskeisiä haasteita sekä niihin liittyviä ratkaisujen suuntia. Kansliapäälliköiden näkemyksen mukaisesti tulevan kahden vaalikauden hallituksilla on edessään seuraavat viisi toisiinsa kytkeytyvää haastetta, jotka edellyttävät päätöksiä:
(1) vihreässä siirtymässä on edettävä nopeasti,
(2) julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi ja
(3) molemmat näistä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen,
(4) talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava ja
(5) Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys vaativat lisätoimia.